Elämäni eläimet

Onda’s Sogno d’Amore ”Sissi”

Pieni suuri koira, joka oli ensimmäinen koirani. Kääpiöpinseri Sissi oli hieno pieni koira, jonka luonne oli juuri täydellinen. Sen elämä ei ollut suurta draamaa, vaan se suhtautui tilanteisiin rennosti ja positiivisesti. Sissi tuli mainiosti toimeen ihmisten ja muiden koirien kanssa. Se innostui harrastuksista, mutta kehän reunalla ja matkoilla osasi ottaa rennosti. Sissin kanssa harrastin näyttelyitä, agilityä ja tokoa. Se oli Suomen muotovalio ja agilityvalio. Tokosta Sissi sai koulutustunnuksen TKI1. Sissin kaksi pentuetta syntyi myös minun kennelnimen Castamir alle.

Pardona’s Afrodite “Russu”

Agilityn ollessa minulle päälajina oli minulla useampi lainakoira ohjattavana. Lainakoirista kuitenkin parson Russu oli ohjattavani pitkään. Russu oli mukava ohjattava ja se oli hyvin samanlainen kuin oma koirani Sissi. Russusta tuli agilityvalio ohjauksessani ja osallistui useampana vuotena peräkkäin sen kanssa SM-kilpailuihin.

Castamir Titta Miril ”Ninja”

Ninja oli kauan odotettu ja tarkkaan suunniteltu Sissin tytär. Ninja oli napakampi luonteeltaan kuin emänsä. Se oli reaktiivinen ja epävarma muiden koirien ja ihmisten kanssa. Ninjalla todettiin patelaluksaatio vuoden iässä, joka musersi monia suunnitelmiani harrastusten ja kasvatuksen jatkamisen suhteen. Vaikka polvet olivat virallisesti vain vähän löysät, ei 0/1 tulos lämmittänyt mieltä koiralla, joka oli eläinlääkärissä kuin viulun kieli jännittäen kaikkia lihaksiaan. Siten virallinen tulos näytti paremmalta kuin totuus oli.

Ninjan kanssa harrastin agilityä ja muutamissa näyttelyissä kävimme. Ninja oli kovin innokas agilityssä, mutta keppien pujottelussa huomasi polvien olevan epämiellyttävät. Niinpä Ninja hidasteli pujottelua, vaikka muutoin se juoksi radalla kovalla vauhdilla. Ninjalta leikattiin lopulta molemmat polvet. Tämä sitkeä pikku-koira eli kuitenkin lopulta peräti 17,5 vuotiaaksi!

Felltop Maximus

Ensimmäinen bordercollieni tuli suoraan kotiovelleni Muoniosta! Olin pitkään jo pohtinut isompaa koiraa agilityyn. Kaikilla tuntui olevan bc, joten ajattelin etten ainakaan sellaista halua. Kun olin kahlannut aivan kaikki mielestäni agilityyn soveltuvat rodut läpi, pysähdyin miettimään olenko nyt periaatteeni vanki vai enkö vain ole huomannut miten täydellinen bc minulle ja laumaani olisi?

Kun olin laittanut plussat ja miinukset rodun osalta listalle, päätös oli selvä. Alkoi eri sukulinjojen ja pentueiden tutkiminen. Felltopin pentue oli alusta alkaen minun mieleinen sukutaulullisesti ja terveystietojen osalta. Pentueessa oli ainoastaan yksi lyhytkarvainen uros, joten valinta oli selvä.

Maximus osoittautui täydelliseksi bordercollieksi minulle. Se oli tasainen ja harkitseva tokossa ja paimennuksessa. Agilityn osalta Maximus osoittautui kuitenkin hurjaksi menijäksi vailla pienintäkään itsesuojelun tarvetta! Tutustuin myös Maximuksen kanssa vesipelastukseen ja aloitin pelastuskoiraharrastuksen. Maximuksesta tulikin toko-valio, kilpailin sen kanssa paimennuksen ja agilityn korkeimmassa luokassa sekä suoritin pelastuskoirakokeita.

Maximus vei minut mukanaan paimennukseen, jossa pääsin auttamaan lampureita heidän arjessa laidunsiirroissa ja laiduntarkastuksissa. Laiduntarkastuksia olen jatkanut myös seuraavillakin koirilla.

Valitettavasti Maximus loukkaantui parhaassa iässä 6-vuotiaana ja joutui jäämään kaikesta tavoitteellisesta harrastuksesta eläkkeelle.

Felltop Samurai

Olin katsonut tätä pentueen yhdistelmää, jossa molemmat vanhemmat olivat tasapainoisia ja hieman ns kovempia koiria. Pentueesta suunniteltiin hyvä paimenia erityisesti nautatiloille, joilla eivät kakista herkimmät koirat pärjää. Arvelin pentueesta löytyvän myös sopiva pentu pelastuskoiraharrastuksiin. Niinpä kahden päivän ikäisenä tehty valinta ”se pienempi ruskea uros” muutti luokseni tapaninpäivänä kahdeksan viikon iässä.

Samurai osoittautui reippaaksi, itsenäiseksi ja tasapainoiseksi koiraksi, joka on itsevarmana muiden koirien kansa tilanteessa kuin tilanteessa sekä avoin kaikille ihmisille.

Samurai osoittautui nopeasti lahjakkaaksi pelastuskoiraksi. Sen kanssa suoritin pelastuskoirakokeet nuorena ja hieman vajaa kolme vuotiaana se suoritti pelastuskoirien käyttöönottotarkastuksen eli VIRTA-tarkastuksen. Samurain kanssa uusimme tasokokeet vuosittain ja siitä tuli käyttövalio pelastuskoirakokeesta. Lisäksi kilpailin Samurain kanssa kansainvälisissä pelastuskoirakokeiden lajeissa haku, rauniot ja lumivyöryetsintä. Päälaji meillä oli maastoetsinnän henkilöhaku, josta Sam valioitui Suomen ja Viron käyttövalioksi. Edustimme myös Palveluskoiraliittoa muutamana vuotena pelastuskoirien MM-kilpailuissa ja osallistuimme pelastuskoirien joukkue MM-kilpailuihin.

Kesäisten hellepäivien harrastuksena meillä on ollut vesipelastus.

Sam jäi eläkkeelle pelastuskoirien hälytysvalmiudesta 10-vuotiaana.

 

Merri the Cat

Tuo ”liian kiltti kissa” muutti vuosikkaana luokseni, kun se aikaisemmassa perheessä se oli joutunut pienten lasten ja koirien kiusaamaksi. Merri on alkujaan maatilalle syntynyt kissa, joka oli pelastettu paljon alle suositellun luovutusiän. Kenties sen vuoksi Merri on hieman speciali kissa. Merri ei koskaan olekaan raapinut tai sähissyt koirille eikä ihmisille. Sen mielestä koirat ovat tosi mukavia, vaikka Samurai toisinaan tuijottaa Merriä vain muutaman sentin päässä.

Merri oli meille saapuessaan arkajalka menemään ulos. Jos se vahingossa päätyi ovesta ulos, sen oli välittömästi pakko päästä takaisin sisälle. Kerran hoidossa ollessaan Merri kuitenkin oli vahingossa tipahtanut kerrostalon avoimesta ikkunasta keskelle Turun vilkasta liikennettä. Merriä etsittiin peräti kuusi viikkoa koko Turun voimin. Lopulta sain kuvallisen vihjeen Merristä. Otin vihjettä tarkistamaan Frodon, joka jäljesti Merrin isolle työmaalle. Osasin asettaa loukun työmaalle ja muutaman päivän päästä se olikin loukussa. Merri oli karkumatkan jälkeen laihtunut hieman, mutta jotenkin selvinnyt hengissä.

Tämän karkumatkan jälkeen lupasin Merrille hankkia kissakaverin, ettei sen tarvisi jäädä yksin vaan voisi olla kissaystävän kanssa lomiemme ajan kotona hoitajan käydessä katsomassa kissoja kotonamme. Se oli kuitenkin karkureissun aikana oppinut taitavaksi saalistajaksi eikä se enää halunnut valita elämää sisäkissana. Merri on kehitellyt erinomaisia tapoja karata pihalle, joita se käyttää hyväkseen erityisesti silloin, kun ihmiset ovat onnistuneet useampana päivänä peräkkäin estämään karkausyritykset. Merrin ehdoton bravuri on ujuttaa itsensä kodinhoitohuoneen kaapiston reunalle ja kulkea muina kissoina koirien vatsan alla pihalle.

Prinsessa Siru

Kaunis bengalin kissa muutti luoksemme Merrin kaveriksi. Se oli kokenut aikaisemman kodin ikkunan takana ulkoilevat kissat erityisen stressaaviksi. Sille oli muodostunut stressikäyttäytymistä kuten itsensä nuolemisella ja sisälle pissailua. Tästä syystä Sirulle oli etsinnöissä koti, jossa ei olisi ylimäärisiä stressitekijöitä ulkoilevista kissoista.

Siru oli jäntevä ja kaunis kissa. Se oli kuitenkin hieman dramaattinen diiva, utelias kaikille ja ehdottoman seurallinen. Se kiintyi minuun vahvasti ja suhtautui uteliaasti Merriin.

Vaikka olimme yrittäneet toteuttaa kissojen totuttamisen toisiin ja kaikkien ohjeiden avulla valmistautuneet kissojen ystävystymiseen, ei kaikista yrityksistä huolimatta Merri koskaan hyväksynyt Sirua.

Sirulle tuli jälleen kissoille tyypillistä stressikäyttäytymistä kuten nuolemista, pissailua ja lopulta myös oksentelua. Etsin sille uutta sopivampaa kotia. Siru kävikin erittäin mukavan pariskunnan luona kokeilussa, mutta se osoitti stressiä kerrostalon rappukäytävästä kuuluville äänille.

Lopulta Siru löysi täydellisen kodin itselleen omakotitalosta aikuisten ihmisten luota. Nyt Siru on saanut elää stressitöntä elämään palvelusväen ympäröimänä täydellisessä prinsessa linnassaan! <3

 

Arwen ”Kate” ja Frodo

Sisko ja sen veli olivat postimyyntiostokset suoraan englantilaiselta farmilta. Halusin koiran nimenomaan paimennukseen. Frodo osoitti kolme kuukautisena videolla hienoja paimennuksellisia kykyjä. Samalla kyydillä mukaan tuli Kate, jonka myin eteenpäin harrastuskoiraksi.

Frodo osoittautui nopeasti erittäin kiihkeäksi, tyylikkääksi ja intensiiviseksi paimeneksi. Siinä on ollut moottoria paimenena ferrarin verran, vaikka käyttööni olisi paremmin sopinut ihan tavallisen perheauton moottorin verran kiihkeyttä ja intensiteettiä. Tämä paimennuksen ferrari on opettanut huikean paljon koirien käyttäytymisestä ja siitä miten suuri vaikutus eläimen temperamentin ja psyykkisen tasapainon suhteessa ympäristöön on.

Frodo olisi sopinut suuren lammastilan paimeneksi, jossa energiaa olisi saanut tuhlata jokaisena päivänä vähintään 8 tunnin työpäivän ajan pitkin suuria nummia juosten.

Frodo osoitti kuitenkin oman paikkansa laumassa, kun sen kanssa Turun keskustassa jäljestettiin 6-viikkoa kateissa olleen Merri-kissan takaisin kotiin. Se toimii myös mieheni agilitykoirana ja minun kanssa harrastelee rally-tokoilua.

Maailman söpöin koira Kate tuli takaisin mutkan kautta minulle vajan kolmen vuoden iässä. Kate oli osoittautunut erinomaiseksi agilitykoiraksi ja se kilpaili agilityn 2-luokassa. En ollut vuosiin enää harrastanut agilityä, mutta Katen kanssa aloitin uudelleen agilityn harrastelun. Tavoitteena minulla on ollut itseni liikuttaminen ja kunnon kehittäminen, sekä koiralle mieluisan harrastuksen tarjoaminen. Ei siis liikoja tavoitteita.

Olemme kilpailleet agilityssä kolmosluokassa ja harrastelleet rally-tokoa ja tokoa.

Kate on toiminut minulle erinomaisena koirana erityisesti koiran herkkyyksien ymmärtämisessä. Katen on koira, jota ei voi kouluttaa houkuttelemalla tai maanittelemalla. Sille asiat eivät ole suoraviivaisia vaan niihin kaikkeen liittyy mutkia matkalle. Usein hyvin montakin. Kate on opettanut minua kehittymään kouluttajana erityisesti omaehtoisuuden, vastaehdollistamisen ja koiran oman aktiivisuuden, sekä tarjoamisen avulla tehtävässä koulutuksessa. Se on myös avannut maailmaa erityisherkkyyksien, ympäristön kuormituksen ja ääniarkuuksien ymmärtämisessä.

Karjapaimenen Virtuoosi Flow ”Rokka”

Samurain eläkeiän lähestyessä minulle tuli tarve saada uusi koira pelastuskoiratoimintaan.  Samurailla on ollut hyvää jälkeläisnäyttöä pelastuskoiratoimintaa varten ja sillä on ollut ollut mainioita jälkeläisiä. Halusinkin nimenomaan Samurain pojan täyttämään isän suuria saappaita. Tämä pentue suunniteltiin nimenomaan omaa tarvettani silmällä pitäen ja koiriksi, jotka sopisivat myös nautatiloille rohkeiksi ja reippaiksi paimeniksi. Pentueesta kaikki muut pennut lähtivätkin tiloille työkoiriksi, mutta Rokka muutti luokseni. Pentutestissä Rokka osoitti reippautta ja rohkeutta, sitä ei hetkauttanut mikään testin osa-alue ja suhtautui kaikkeen uuteen uteliaana, sillä oli testissä intoa leikkiä leluilla ja se söi mielellään myös nameja. Myös vanhempana se on rohkea, itsenäinen ja kaikin puolin täydellinen pelastuskoiran alku.

Valitettavasti Rokkalla todettiin olkanivelien molemmin puoleinen OCD puolen vuoden iässä. Leikkauksen jälkeen kuntoutus sujui hyvin ja harjoituksia jatkettiin. Valitettavasti oireita ilmeni uudelleen. Tutkimusten jälkeen selvisi olkaniveliin kehittyneen nivelrikko, joten tavoitteellinen harrastaminen sai jäädä Rokan osalta alle kaksi vuotiaana.

Hevosharrastus

Harrastin pienestä tytöstä alkaen hevosia. Hoidin niitä ja kävin ratsastamassa. Keskityin erityisesti esteratsastukseen seuraluokissa kilpaillen. Minullakin oli unelma kuten jokaisella hevoshullulla tytöllä, oma hevonen ja suunnitelmat unelmien heppatallista. Oma hevonen on jäänyt hankkimatta, mutta ratsastuskoulujen hevosten lisäksi minulla on ollut useampi vuokrahevonen.

Kesälampaat

Paimennusharrastus vei minut mukaan lampurien elämään. Lampaiden pitämistä erityisesti viljelyyn sopimattomien alueiden luonnollisina ruohonleikkureina ja luontotasapainon hoitajana, ovat olleet minulle tärkeitä arvoja. Jossain kohtaa huomasin olevani mukana kesälampaita hoitamassa ystäväporukalla. Joidenkin vuosien jälkeen hankimme myös omat lampaat, joiden oli tarkoitus jatkaa matkaa kohti jalostusta niiden hieman erilaisen suvun vuoksi. Vain päivää ennen uuteen kotiin lähtöä petoeläin oli yllättänyt lauman. Koko lauma löytyi kuolleina, mutta yksi lampaista oli juossut karkuun. Muutaman päivän jälkeen myös yksi karkulainen löytyi pahasti vahingoittuneena, jolloin armeliainta oli päästää eläin kivuista.

Petovahinkojen riskin kohoaminen Varsinais-Suomessa konkretisoitui omien eläintemme kanssa. Omien lampaiden pitäminen ei olekaan saanut tämän jälkeen jatkoa sopivien turvallisten alueiden puuttuessa.